Nyt on sitten juhlapyhät juhlittu, ja uusi vuosi alkanut. Vietettiin poikien kanssa rauhallinen joulu, ollen pääasiassa kotosalla. Aattoiltana oltiin kylässä sukulaisten luona ja sitten seuraavat päivät olikin meillä veljeni Timo avovaimonsa Jennan, sekä niiden reilun puolenvuoden ikäisen irlanninsetteri Laran kanssa. Veetillä ja Laralla riitti tekemistä, kun taas "vanha herra" Vili löhösi sohvalla katsellen nuorten touhuja. Lisään jossain vaiheessa kuvia Veetin ja Laran riemusta kuvia, kunhan saan ne otettua kamerasta ulos.

Uusi vuosi meni myös pojilla rauhallisesti mökillä maalla, kun Vilin ollessa paukkuarka, ei kaupungissa oikein viitsi uutena vuotena olla. Mutta eihän Vilikään noilta paukkeilta silti välttynyt, kun ainakin täällä meidän asuinalueella paukkuvat muutamat ilotulitteet jo sekä pari päivää ennen että jälkeen uuden vuoden. Näistä ei kuitenkaan Vili onneksi paljoa välittänyt, vain kerran jäi iltalenkki kesken, kun lähistöllä paukahti. Voi olla, että Vili sietää paremmin paukkuja nykyään, kun Veeti ei ole niistä moksiskaan. Joten Veetin rauhallisuus tarttuu sitten Viliinkin. Ja toisena erittäin todennäköisenä syynä on se, ettei Vilin kuulo ole enää todennäköisesti ihan ennallaan, kun ikää tulee tänä vuonna se 10. Vilin kuuloa ollaan nimittäin ihmetelty muissakin tilanteissa.

Mutta Veetin kanssa saatiin sentään jotain treenaamistakin tehtyä nyt tässä viime parin viikon aikana. Onnistuttiin nimittäin aloittamaan jäljen harjoittelu, kun jouluviikolla ei ollut vielä oikeastaan yhtään lunta. Makkarajälki sujuu Veetiltä jo erinomaisesti, mutta vähän täytyy hillitä tuota pojan vauhtia, kun välillä meinaa makkaratkin jäädä ottamatta. Mutta nyt tulee siihenkin taukoa, kun tampereella on lunta maassa sen verran.

Tammikuussa onkin sitten jo jonkin verran tekemistä:
-Tamskin järjestämät agikisat on nyt ensi viikonloppuna, joihin tämä kaksijalkainen lähtee töihin ja pojat ehkä turisteiksi (säästä riippuen)
-yksi näyttely taas edessä, Lahdessa ryhmänäyttely 18.1.
-Veetin lonkkakuvaus pitäisi myös saada aikaiseksi tässä tuon ryhmänäyttelyn jälkeen, koska sitten tulee näyttelyissä pidempi tauko
-ja tietysti ihan perusasioiden treenaamista tokossa, jotta päästäisiin keväällä kisaamaan. Lunta on nyt sen verran, että jälkeä ei päästä treenaamaan, mutta Veetiä se ei tokossa haittaa. Veeti kun rakastaa lunta.

Että tällaisia suunnitelmia alkuvuodelle (tämän kaksijalkaisen gradu-urakan lisäksi).