Päästiin tai pikemminkin ehdittiin vasta tällä viikolla tekemään ensimmäinen kunnon jälki. Käytiin siten keskiviikkona muutaman muun Taveslaisen kanssa jäljellä Teiskossa. Itse kyllä tehtiin jokainen oma jälki, mutta oli hyvä, kun joku muu tuli vielä oman selän takana ja katsoi miten menee. Sain siinä samassa sitten pari vinkkiä esimerkiksi keppien ilmaisun harjoitteluun.

Veetille tein noin 50 metrisen jäljen, kun kuitenkin viimeksi kunnolla treenattu jälkeä ennen kun lumi tuli maahan. Jäljen jälkeen huomasi kyllä, että olisi voinut aivan hyvin tehdä sen 100 metriä, sillä Veeti lähti kulkemaan kuin juna jäljellä siinä 20-30 metrin kohdalla ja olisi kyllä jatkanut pidempään, jos jälkeä vaan olisi ollut.

Olen todella tyytyväinen ja iloinen Veetin näin hyvästä suorituksesta, sillä tämä olis ensimmäinen jälki, jossa ei ollut nameja tukena kuin vain ajoittain. Ensimmäinen n. 10 metriä oli nameja, sitten 10 metriä ilman, taas 10 metriä nameilla, 10 ilman, ja lopuksi sitten namiputki loppupalkkiolle. Veeti on ennenkin jo alkanut menemään niin, ettei se lähellekään kaikkia nameja ole syönyt maasta, ja tällä kertaa huomasi, etteivät nuo namittomat tauot yhtään haitanneet Veetin menoa jäljellä, vaan eteneminen oli yhtä reipasta.

Nyt täytyy vaan pian päästä uudelleen jäljelle.