On taas ollu sen verran kiireinen syksy, etten ole ehtiny paljoo päivitellä blogia.

Veetin kanssa on syksyn osalta Luopioisten treenit tauolla, kunnes siirrytään talvitreeneihin. Mutta taas kelpieiden agilitypäivässä uuden innon saaneina ilmottauduttiin talveksi treenaamaan agilityä. Jos (iso jos) kaikki menee hyvin, niin voitaisiin ehkä, mahdollilsesti päästä alottaan viraalisetkin startit joskus... ehkä jopa ensi kesänä. Katsotaan miten selkä toimii. Mutta tokon puolella omat kotitreenit jatkuu koko ajan, ja tavoitteena olis nyt talven aikana hakea jostain kisasta se alokasluokan ykkönen vihdoin, niin päästäis jatkaan avoimeen sitten kesällä.

Vilin kanssa on nyt vähän harmittavampi tilanne ollut pari päivää, kun eturauhasvaivojen vuoksi käytiin taas pari viikkoa sitten eläinlääkärillä hakemassa sekä hormoniresepti (taas) että antibiootteja ja kipulääkkeitä. Eturauhasen epäiltiin aiheuttaneen Vilille myös aika pahan selän jumiutumisen, koska selkä oli eläinlääkärin tutkiessa todella arka.

Kuitenkin maanantaina huomattiin, ettei Vili suostunut enää lähtemään ulos. Soitettuani eläinlääkärille maanantaina,  saatiin onneksi Vili vietyä sinne heti tiistai-aamuna, ja he hoitivat ja tutkivat Viliä koko päivän. Selkärangan röntgenissä näkyi pieniä muutoksia, jotka ovat todennäköisesti aiheuttaneet rakkoon menevän hermon toimimattomuuden, koska myös takajalkojen refleksit olivat huonot. Vili joutui olemaan tiistain katetrissa, että rakko saatiin tyhjäksi.

Nyt odotetaan pari viikkoa lääkkeiden kanssa, ja sitten otetaan uudet röntgenit, jos muutokset (joiden epäillään johtuneen eturauhasen laajentumisen aiheuttamasta vääristyneestä asennosta) eivät ole pienentyneet, tai refleksit parantuneet, niin todennäköisesti edessä matka neurologille Helsinkiin tutkimuksiin. Mutta toivo elää, että selkä paranee nyt kun eturauhanen on jo saatu pienennettyä hormoneilla.

Vähän on ollut rankat kaksi päivää, kun tiistai-aamuna ei edes eläinlääkärilläkään ollut aavistusta kuinka vakavasta ongelmasta on kyse, ja kun Vili ei ollut koko maanantaina sängystä noussut, niin siinä alkaa väistämättä vähän omassa mielessä jo pelko itämään. Mutta onneksi sitten tänään, Vilin 10-vuotissynttäreiden aattona on jo Vili paremmassa kunnossa.

Mutta tällä eteenpäin. Katotaan mitä marraskuu tuo tullessaan.